Metsänhoitokone!
Lähde: http://www.uiah.fi/virtu/materiaalit/puuteknologia/photos/ponsse.jpg
ah.fi/virtu/materiaalit/puuteknologia/photos/ponsse.jpg
ah.fi/virtu/materiaalit/puuteknologia/photos/ponsse.jpgRaivaussaha!
Pottiputki!
torstai 24. syyskuuta 2009
METSÄNHOITO
Metsänhoito on tärkeää! Suomessa istutetaan vuosittain noin 10 000 hehtaaria taimia ja metsänhoitotöiden alue on noin 30 000 hehtaaria.
Metsänuudistus
Uuden puuston perustamisessa käytetään luontaista uudistamista sekä kylvöä ja istuttamista!
Nuoren metsän kasvatus
Nuoren metsän kasvatuksessa keskeisin hoitotoimenpide on taimikonhoito, jolla ohjataan puulajisuhteita haluttuun suuntaan. Tavoitteena on ylläpitää havupuutaimikossa myös 10–30 prosentin lehtipuukantaa.
Harvennushakkuut
Harvennushakkuilla nopeutetaan puiden järjestäytymistä ja järjestetään puiden puulajeja. Harvennushakkuut on tehtävä oikeaan aikaan, jotta metsäntuotto pysyy mahdollisimman korkeana. Ajan myötä puun latvukset sulkeutuvat ja paksuus kasvu hidastuu!
Metsäojitus
Metsän ojitus voidaan tehdä uudis- tai kunnostusojituksena turvemaalla kasvavan puuston kasvun parantamiseksi. Nykyisin tehdään lähinnä kunnostusojitusta, jossa ojitusalueen ojia perataan niiden kuivatuskyvyn ylläpitämiseksi.
Uudistushakkuut
Uudistushakkuut rajataan maaston pinnanolojen mukaan maisemaan sopivaksi!
Hakkuut erityiskohteilla
Jos hakkuun kohteella on metsän monimuotoisuuden säilyttämisen, maiseman tai metsän monikäytön kannalta erityistä merkitystä, hakkuu voidaan tehdä kohteen erityisluonteen edellyttämällä tavalla. Erityishakkuita ovat säästöpuuhakkuut, poimintahakkuut ja pienaukkohakkuut.
Maanmuokkaus ja muu maanpinnan käsittely
Maanmuokkauksella ja maan pinnnan muilla käsittelyillä parannetaan maan lämpö- ja vesiolosuhteita, ilmavuuta ja ravinneolosuhteita. Maanmuokkaus tehdään yleensä koneellisesti.
Metsänuudistus
Uuden puuston perustamisessa käytetään luontaista uudistamista sekä kylvöä ja istuttamista!
Nuoren metsän kasvatus
Nuoren metsän kasvatuksessa keskeisin hoitotoimenpide on taimikonhoito, jolla ohjataan puulajisuhteita haluttuun suuntaan. Tavoitteena on ylläpitää havupuutaimikossa myös 10–30 prosentin lehtipuukantaa.
Harvennushakkuut
Harvennushakkuilla nopeutetaan puiden järjestäytymistä ja järjestetään puiden puulajeja. Harvennushakkuut on tehtävä oikeaan aikaan, jotta metsäntuotto pysyy mahdollisimman korkeana. Ajan myötä puun latvukset sulkeutuvat ja paksuus kasvu hidastuu!
Metsäojitus
Metsän ojitus voidaan tehdä uudis- tai kunnostusojituksena turvemaalla kasvavan puuston kasvun parantamiseksi. Nykyisin tehdään lähinnä kunnostusojitusta, jossa ojitusalueen ojia perataan niiden kuivatuskyvyn ylläpitämiseksi.
Uudistushakkuut
Uudistushakkuut rajataan maaston pinnanolojen mukaan maisemaan sopivaksi!
Hakkuut erityiskohteilla
Jos hakkuun kohteella on metsän monimuotoisuuden säilyttämisen, maiseman tai metsän monikäytön kannalta erityistä merkitystä, hakkuu voidaan tehdä kohteen erityisluonteen edellyttämällä tavalla. Erityishakkuita ovat säästöpuuhakkuut, poimintahakkuut ja pienaukkohakkuut.
Maanmuokkaus ja muu maanpinnan käsittely
Maanmuokkauksella ja maan pinnnan muilla käsittelyillä parannetaan maan lämpö- ja vesiolosuhteita, ilmavuuta ja ravinneolosuhteita. Maanmuokkaus tehdään yleensä koneellisesti.
Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Mets%C3%A4nhoito
tiistai 22. syyskuuta 2009
3. JA VIIMEINEN METTÄRETKI
Lähdimme minibussilla 22.9.2009 kohti luontopolkua! Lähdimme heti päästyämme talsimaan luontopolkua eteenpäin. Ensimmäinen kasvi jonka opimme oli sananjalka. Kiersimme luontopolun noin kahdessa tunnissa ja näimme paljon kasveja joita olimme aikaisemmillakin retkillä nähneet. Näimme seuraavia kasveja: Suopursu, mustikka, puolukka, rahkasammal, sananjalka ja karhunsammal. Polulle oli yhdessä kohtaa jätetty malliksi vasemmalle puolelle
harvennettu metsä ja oikealle puolelle
harventamaton metsä, ero näkyi selvästi!!
Näimme myös puun johon oli iskenyt salama! Se näytti ihan kuin joku olisi ottanut kaarnan koko puun latvasta kantoon Päästyämme takaisin paikkaan josta olimme lähteneet rupesimme syömään eväitä! Kun olimme syöneet sämpylät Jorma Heikkilä näytti miten nuotio tehdään oikeaoppisesti! Noin puolen tunnin grillasimme makkaraa! Punkalaitumen sanomien päätoimittaja Juha Aro tuli ottamaan meistä foton lehteen! Matka oli onnnistunut lähes täydellisesti! Kuvassa on variksenmarja!
torstai 17. syyskuuta 2009
Marjaretki!
olimme 17.9.2009 poimimassa marjoja koulun lähellä olevassa metsässä! Päästyämme metsään näytti siltä, ettei marjoja löytyisi, mutta marjoja rupesi löytymään. Keräsimme mustikoita ja puolukoita! Kierreskelimme metsässä marjoja keräillen noin tunnin ajan. Enään marjoja ei löytynyt paljoa ja päätimme lähteä taikaisin kohti koulua! SAin kerättytä noin 6desiä puolukoita!! Marjareissu oli kiva.
MONENLAISIA SOITA
RÄME
Lähes puolet suomen soista ovat rämeitä joilla kasvaa kitukasvuisia mäntyjä. Suon on karu kasvupaikka, siksi männyt kasvavat hitaasti. pienikin mänty voi olla jopa 100-vuotta vanha!!
Suolla kasvaa varpuja. Suon varpuja ovat esim. juolukka, variksenmarja ja karpalo! Näyttävin varpu on isokokoinen ja valkoisena kukkiva suopursu!
soiden arvokkain marja on suomuurain, jolla on muitakin nimiä: hilla ja lakka. Kypsät hillat ovat pehmeitä ja kauniin kellertäviä.
KORPI
Korpi on metsäinen suo, jolla kasvaa kuusia. Tieheään kasvavien kuusten ja märän maaperän takiakorvessa on hämärää ja kosteaa! viides osa suomen soista on korpia! Korvessa kasvaa monia samoja kasveja kuin kuusimetsässä!Karhunsammal on yleinen korvessa kasvava sammal.
NEVA
Neva on karu suo, jossa rahkasammal muodostaa kasvillisuuden alimman kerroksen!
Sammalten välissä on runsaasti heinää muistuttavia saroja. Valkoiset suovillat, kuten tupasvillat, ehtivät keväällä ensimmäisinä kukkaan. Neva on niin vetinen, että siellä ei kasva puut eivätkä pensaat!
Lähes puolet suomen soista ovat rämeitä joilla kasvaa kitukasvuisia mäntyjä. Suon on karu kasvupaikka, siksi männyt kasvavat hitaasti. pienikin mänty voi olla jopa 100-vuotta vanha!!
Suolla kasvaa varpuja. Suon varpuja ovat esim. juolukka, variksenmarja ja karpalo! Näyttävin varpu on isokokoinen ja valkoisena kukkiva suopursu!
soiden arvokkain marja on suomuurain, jolla on muitakin nimiä: hilla ja lakka. Kypsät hillat ovat pehmeitä ja kauniin kellertäviä.
KORPI
Korpi on metsäinen suo, jolla kasvaa kuusia. Tieheään kasvavien kuusten ja märän maaperän takiakorvessa on hämärää ja kosteaa! viides osa suomen soista on korpia! Korvessa kasvaa monia samoja kasveja kuin kuusimetsässä!Karhunsammal on yleinen korvessa kasvava sammal.
NEVA
Neva on karu suo, jossa rahkasammal muodostaa kasvillisuuden alimman kerroksen!
Sammalten välissä on runsaasti heinää muistuttavia saroja. Valkoiset suovillat, kuten tupasvillat, ehtivät keväällä ensimmäisinä kukkaan. Neva on niin vetinen, että siellä ei kasva puut eivätkä pensaat!
tiistai 15. syyskuuta 2009
Kyykäärme
Kyykäärme on tosi helppo tunnistaa sen selässä olevasta sahalaitakuviosta! Kyy on Suomen ainoa myrkkykäärme. Kyy pystyy elämään jopa 15-25 vuotiaaksi. Kyy on myös hyvä uimari. Kyiden ravintoon kuuluvat pikkulinnut, myyrät, sisiliskot ja hiiret! Vaikka kyyn pyrema on myrkyllinen, se on harvoin vaarallinen aikuiselle! Kyiltä pysyy turvassa, kun tömistelee maata! Suomi on ainoa Länsi-Euroopan maa jossa kyy ei ole rauhoitettu!
kuvan lähde: http://www.kotihiiri.com/polku/kuvat/kyy070704.jpg
perjantai 11. syyskuuta 2009
2. METSÄREISSU
Olimme 10.9.2009 jälleen metsässä. Tällä keralla opiskelimme metsän hoitoa! Jorma näytti meille kuinka pieniä kuusen taimia istutetaan ja saimme itsekkin kokeilla istuttamista ja saimme kotiin kuusentaimen istutettavaksi. Käytimme istutukseen istutusputkea ja kuokkaa! Jorma kertoi meille myös metsän harvennuksesta. Näikmme tälläkertaa taas ison puun, joka oli suurempi kuin edellisellä kerralla näkemämme!
Kuvassa käytetään raivaussahaa harvennukseen!
tiistai 8. syyskuuta 2009
1. METSÄREISSU
Olimme 8.9.2009 koulun lähimetsässä! Opaanamme toimi Jorma Heikkilä. Hän opetti meille kasveja, puita ja paljon muuta! Opin seuraavia kasveja ja puita: kerrossammal, vanama, paatsama, selja, harmaaleppä, tervaleppä, vaahtera, hieskoivu, rauduskoivu! Jorma pyhui myös männnystä, joka pudottaa alimmat oksat, koska ne ovat ylempien varjossa! Arvioimme lopuksi kuinka paljon suuresta kuusesta saa rahaa! Oikea vastaus oli 150e!!!
tiistai 1. syyskuuta 2009
Metsän eläimet!!!
HIRVI
Hirvi paina 600 kiloa ja se on noin 2m pitkä.
Hirvi on hyvä uimari ja sillä on isot hampaat!
Luonnossa hirven jälkiä ovat hampaaan jäljet puissa, möyrintä jäljet,
sorkan painaumat, papanat ja katkotut taimet.
PALOKÄRKI
Palokärki on musta ja sillä on punainen päälaki.
Palokärki on suomen suurin tikka
ja se syö hyönteisiä!
KÄPYTIKKA
Käpytikka on valkomustakirjava
ja sillä on valkoinen alaperä!!!
Käpytikka on suomen yleisin tikka
ja se syö hyönteisiä ja siemeniä.
METSÄJÄNIS
Metsäjänis on ruskea kesällä mutta talvella se on valkoinen!!
Metsäjänis saa kaksi poikuetta joissa molemmissa on
kolmesta viiteen poikasta!!
Metsäjänis syö heiniä, ruohoja, lehtiä,
ja mustikan ja puolukan varpuja!
Hirvi paina 600 kiloa ja se on noin 2m pitkä.
Hirvi on hyvä uimari ja sillä on isot hampaat!
Luonnossa hirven jälkiä ovat hampaaan jäljet puissa, möyrintä jäljet,
sorkan painaumat, papanat ja katkotut taimet.
PALOKÄRKI
Palokärki on musta ja sillä on punainen päälaki.
Palokärki on suomen suurin tikka
ja se syö hyönteisiä!
KÄPYTIKKA
Käpytikka on valkomustakirjava
ja sillä on valkoinen alaperä!!!
Käpytikka on suomen yleisin tikka
ja se syö hyönteisiä ja siemeniä.
METSÄJÄNIS
Metsäjänis on ruskea kesällä mutta talvella se on valkoinen!!
Metsäjänis saa kaksi poikuetta joissa molemmissa on
kolmesta viiteen poikasta!!
Metsäjänis syö heiniä, ruohoja, lehtiä,
ja mustikan ja puolukan varpuja!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)